TERVETULOA 2017

Ihan ekaksi mä haluan pyytää anteeksi tätä toooosi pitkää taukoa, mikä tässä on ollut. Mulla on ollut ennen joulua todella paljon tekemistä ja muuta ajateltavaa, niin en yksinkertasesti vaan ole ehtinyt kirjoittaa tänne(kin). Tein siis tossa marraskuussa myös englanninkielisen blogin ja mun kaikki motivaatio on mennyt sen kirjoittamiseen. Pitää tänä vuonna yrittää skarpata tämänkin kanssa...

Tänään on 7.1. ja 2016 on nyt ohi. Huh! On ihan pakko sanoa, että viime vuosi oli yks mun elämän raskammista. Mutta onneksi ilosia hetkiä on kaiken stressin keskellä ollut sitäkin enemmän, enkä vaihtaisi niitä mistään hinnasta! Tänään tarkotuksena oliskin käydä vähän läpi viime vuoden huippukohtia... Tän suomenkielisen blogin lista on vähän erilainen kuin englanninkielisen, koska siitä jätin esimerkiksi rippikoulun pois.

TOP 7 TAPAHTUMAT

1. Maata Näkyvissä 2016

Maata Näkyvissä oli ihan super hieno kokemus ja on ehdottomasti päästävä sinne uudestaan ens vuonna! Kirjotin näistä hienoista festareista jo aikasemmin postauksen, sen pääset lukemaan tästä.

2. Kanneljärven opisto

Uusi koulu. On ollut ihan mahtavaa päästä tutustumaan uusiin ihmisiin. Opisto on muutenkin ollut sellanen paikka, missä tunnen olevani oma itteni ja se on paikka, minne tunnen kuuluvani. Oon oppinut todella paljon elämästä ja itestäni viime syksyn aikana.

3. Englanti

Heinäkuun puolessa välissä käytiin Englannissa mun äidin kanssa. En vaan ikinä saanut aikaiseksi kirjoittaa siitä postausta... Ensimmäiset kaksi yötä olimme pienessä kaupungissa nimeltään High Wycombe. Olimme tuttavaperheemme luona. Sieltä menimme sitten kahdeksi yöksi Lontooseen, ja vierailimme Harry Potter studiossa. Unohtumaton kokemus, kiitos äiti! <3

4. Rippikoulu

Ensimmäinen ripari isosena. Seikkailu rippikoulu, josta kerron lyhyesti yhdessä vanhemmista blogipostauksistani. Voit lukea sen tästä. Sekin oli todella uskomaton yhteinen matka, jota en aivan heti unohda...

5. Disney on Ice

Tämäkin tapahtuma on saanut oman postauksensa, kohta noin vuosi sitten. Kuusi sanaa: Kukaan ei ole liian vanha Disneylle. Voit lukea Disney on Ice -postauksen tästä. Kiitos Suvi!! <3

6. Leirit

Vuosi 2016 oli täynnä erilaisia retkiä ja leirejä. Seurakunnan erilaiset leirit ja partioleirit ovat ikuisesti mukana elämässäni. Laskin tuossa juuri, että vuonna 2016 minulla oli yhteensä 15 leiriä ja siihen lisäksi Maata Näkyvissä. Kiitos kaikille! Katsotaan, ylittyykö tänä vuonna tuo määrä. Vähän epäilen...

7. Semmarit - Hullun hommaa

Seminaarinmäen mieslaulajat. Hieno konserttia, hyvää musiikkia ja hyvää seuraa. Kiitos tädilleni ja hänen perheelleen, koska he antoivat meille liput joululahjaksi ja olivat itse myös katsomassa!

Siinä oli vuoden 2016 suosikkitapahtumani. Oli paljon muitakin kivoja ja unohtumattomia hetkiä, mutta tässä oli tärkeimmät.

Iso kiitos vielä kaikille uusille ja vanhoille ystäville ja rakkaille läheisille, jotka ootte ollut mun mukana vuonna 2016, toivon että pysytte mun elämässä myös tän vuoden läpi!

RAUHALLISTA UUTTA VUOTTA!!

>JENNA

SYKSY ON TÄÄLLÄ TAAS

Seison ulkona. Tunnen kylmän viiman takkini läpi. Katselen puiden eri värejä. Punaista. Keltaista. Kuulen, kuinka tuuli puhaltaa ja puikkelehtii puiden oksien ja lehtien välissä. Näen, kuinka lehdet putoilevat viereisestäni koivusta. Hengitän syvää, ja tunnen, kuinka syksy on tullut.

Olen tässä viimeisen viikon ajan katsellut, miten luonto vaihtaa värejään pikkuhiljaa. Päivät lyhenevät, ilma alkaa viilenemään ja puut pudottelevat lehtiään. Syksy on aina ollut mielestäni todella kaunista aikaa. Ainakin jossain päin Suomea. Etelä-Suomen syksy on synkkä, mutta Pohjois-Suomessa ruska on kauneimmillaan. Suuri haaveeni olisi päästä ruskan aikana Lappiin vaeltamaan.

Ensimmäiset ajatukseni, kun ilmat alkoivat viilenemään, olivat todella negatiivisia. Kylmä. Märkää. Kohta tulee taas loskasäät eikä mikään ole hyvin. Ei se kuitenkaan ole niin. Ajateltuani pidemmälle, tajusin, että oikeastaan kaikki voi olla hyvin siitä huolimatta, että on kylmä ja talvi lähestyy. Talvi saattaa olla synkkää aikaa, mutta on siinä hyviäkin puolia.

Ensinnäkin, kohta on halloween. Vaikka halloween ei olekaan iso juhla Suomessa, meidän perheessämme se kuitenkin on jokavuotinen irtiotto arjesta. Kun olimme sisarusteni kanssa pienempiä, äitini järjesti halloween-juhlat joka vuosi, mihin kutsuimme tuttavaperheitämme. Nykyään halloweenina olemme joko menneet kylään yhdelle tuttavaperheellemme, tai he ovat tulleet meille.

Marraskuussa on isänpäivä. (Marraskuussa tulee myös uusi Disney-leffa, Vaiana. Odotan sitä jo innolla!) Ja kohta onkin jo Joulukuu, mikä on täynnä juhlaa. Lucia-päivä 13. joulukuuta, adventtisunnuntait, ja sitten on jouluaatto. Joulun jälkeen tulee uusi vuosi (ja oma syntymäpäiväni...) ja sitten alkaa 2017. Kun ajattelee asiaa, tajuaa, että ei tätä vuotta ole enää paljoa jäljellä. Se on kohta jo ohi.

Nauttikaa syksystä ja sen kauniista väreistä, nyt, kun on sen aika!

>JENNA

Lähde: quotesgram.com

Opiston rantasaunan laiturin maisemat
on ihan siedettävät <3

MITEN ITSEÄÄN VOI MOTIVOIDA OPISKELUUN?

Tämän päivän aiheena on oma motivaatio. Minulta itseltäni ainakin motivaatio loppuu ja katoaa todella helposti, ja olen nyt opistolla ollessani ensimmäistä kertaa elämässäni oikeasti pitänyt koulun käynnistä. En malta ollenkaan olla kotona viikonloppuisin.

Miten motivoin itseäni opiskeluun?

Nykyään tähän kysymykseen on todella helppoa vastata. Vuosi sitten se ei olisi ollut niin helppoa. Minua motivoi opiskelemaan hyvät ystävät, unelma-ammattini opiskeleminen, hyvä koulu, ja tietenkin mukavat opettajat. On paljon mukavampaa opiskella asiaa, minkä on itse saanut valita. Minulla se on ohjaajuus. Peruskoulussa kaikki aineet olivat pakollisia, joten niiden opiskeleminen ei oikein napannut. Yli puolet aineista olivat sellaisia, jotka minua ei kiinnostanut pätkääkään. En todellakaan nauttinut peruskoulusta. Onneksi sielläkin kiva kaveriporukka tsemppasi opiskeluun. Ja musiikki, sillä olin musiikkiluokalla.

Niin kuin olen jo aikaisemmin maininnut jossain postauksessani, lukio ei sovi kaikille. Jos tietää, mitä haluaa jatkossa tehdä, miksi mennä lukioon kolmeksi vuodeksi tuhlaamaan aikaa? Osalle lukio saattaa hyvinkin olla juuri oikea paikka. Jos pitää pänttäämisestä, tai ei tiedä mitä haluaa tehdä, silloin voi hyvinkin harkita lukiota. Mutta myös kymppiluokka on hyvävaihtoehto.

Tämän tekstin pointtina oli, että jokainen tekisi sitä, mitä itse haluaa. Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että omaa kaveriporukkaa ei kannata seurata, jos itselläsi on joku unelma. Jos kaveriporukkasi on menossa lukioon, mutta itse haluaisit vaikkapa lähihoitajaksi, hae lähihoitajaksi! Älä anna muiden pilata unelmiasi tai antaa muiden hidastaa unelmasi toteuttamista. Tästä hyvä esimerkki on yksi lempi Disney-leffoistani, Zootropolis. Suosittelen sitä elokuvaa kaikille! Aivan ihana tarina <3

HYVÄÄ ALKUSYKSYÄ KAIKILLE!

>JENNA

Kuvan lähde:
http://www.quotationof.com/gallery/autumn-quotes-8.jpg.html

OPISTOLAIFFII

Olen nyt taas erittäin pitkästä aikaa täällä blogin parissa! Tajusin tuossa joku päivä, että en ole ehtinyt kirjoittaa erittäin pitkään aikaan. Nyt kuitenkin minua kannustettiin kirjoittamaan uutta postausta.

Elämässäni on kääntynyt uusi sivu, kun olen aloittanut opiskelemisen uudessa paikassa. Opiskelen siis nykyään Lohjalla nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Meidän ryhmämme on aivan mahtava ja ensimmäistä kertaa elämässäni oikeasti pidän koulunkäynnistä! Olen tutustunut todella moniin aivan ihaniin ihmisiin ja oppinut jo näiden ensimmäisten kolmen viikon aikana todella paljon ohjaamisesta.

Ensimmäiset kaksi viikkoa opistolla meni tutustumiseen ja talon tapoihin totuttelemiseen. Opimme tuntemaan talon läpikotaisin ja tutustuimme toisiimme todella hyvin. Ohjaajuuteen liittyvät harjoitteet ovat olleet todella hauskoja, vaikka pari kertaa olemmekin menneet hieman mukavuusalueen ulkopuolelle. Olemme tehneet omat demo-ohjaukset ja harjoitelleet vaikeita tilanteita nuoren ja ohjaajan välillä. "Normaaleista aineista" meillä on alkanut vasta äidinkieli, mutta kohta ensimmäinen kurssimme on ohi, ja sen jälkeen aloitammekin englannin opiskelemisen.

Asun siis nykyään opistolla asuntolassa. On todellinen opiskelijan unelma, kun aamupala, lounas ja päivällinen tehdään opistolla ja sitten voi vain itse mennä ottamaan ruokaa lautaselle ja syödä. Illat opistolla menee leppoisasti erilaisten pelien (korttipelit, lautapelit, Wii...), elokuvien ja hauskojen juttujen parissa.

Koulupäivämme ovat joka päivä 9.15-15.30 (paitsi perjantaina, kun loppuu aikasemmin). Päivämme eivät edes tunnu pitkiltä, sillä kuitenkin pyörimme opiston alueella koko viikon arkipäivät. Emme edes huomaa ajankulkua.

Opistoelämä on todella hauskaa, ja suosittelen sitä kaikille, joilla on mahdollisuus! Itse olen erittäin paljon nauttinut täällä vietetystä ajasta, ja uskon, että tulen nauttimaankin seuraavat kolme vuotta :)

Yritän taas jossain vaiheessa kirjoittaa tarkemman postauksen kesästäni, se on nimittäin hieman jäänyt... Mutta tsemppiä kaikille opiskeluun!

>JENNA

Lähde: www.kannelopisto.fi

P.S. Tänään meillä oli Nuvakaste, eli pyörimme ympärikoulua "tyylikkäissä" roskasäkeistä tehdyissä vaatteissa ja lauloimme elfanttimarssia. Sen jälkeen meidät kerättiin ulos, jotta meistä saadaan kuva, ja vanhat opiskelijat kastelivat meidät. Kastelemisen oli tarkoitus olla yllätys, mutta suurin osa meistä arvasi sen heti alussa. Hauskaa oli, vaikka olo olikin hieman märkä sen jälkeen. (Onneksi meitä ei kasteltu jääkylmällä vedellä) :D

HYVIÄ UUTISIA!!

Helou taas pitkästä aikaa!!

Tajusin tänään aamulla, että kesälomaa onkin kulunut jo todella paljon, joten ajattelin, että olisi hyvä aika kertoa mun alkukesästä.

Mä siis päätin mun peruskoulun tänä vuonna ja oon todella helpottunut siitä, että vihdoinkin se on ohi. Alotin mun kesäloman olemalla lastenleirillä isosena. Leiri meni ihan mahtavasti, meillä oli super hauskaa. Olin kotona kaksi yötä, jonka jälkeen oli riparin aika. Olin siis sielläkin isosena, ja meillä oli aivan ihana isosporukka! Tultiin alusta asti tosi hyvin toimeen enkä olis todellakaan voinut edes toivoa parempia isoskavereita!! Olin isosena seikkailuriparilla, mikä meinasi sitä, että meillä oli kolmen yön vaellus Repoveden kansallispuistossa. Maasto-osuus meni myös todella hyvin, eikä kenellekään sattunut mitään. Kaikki meni kaikin puolin mainiosti ja riparilaiset olivat ihania! Laitan tähän kuvia Repovedeltä.

Viimeisen leiriytymispaikan kaunis maisema.

Repoveden riippusilta.

Näköalapaiakan maisemat.

Viimeisen leiriytymispaikan kaunis maisema.

Hartaushetki ensimmäisessä leiriytymispaikassa.

Laiturilta.

Näköalapaikka.

Joku pysähdyspaikoista.

Ripari loppui 16.6., mikä oli todella stressaava päivä. Samana päivänä tuli tieto siitä, että mihin oli päässyt opiskelemaan peruskoulun jälkeen. Osa pääkaupunkiseudun lukioista tuli jo vuorokauden vaihtuessa yöllä, jolloin mun yksi isoskaveri sai tietää, että oli päässyt ensimmäiseen vaihtoehtoonsa. Mä kuitenkin jouduin odottamaan kahdeksaan asti, että sain tietää mihin pääsin, sillä hakemani opiston nimilista julkaistiin vasta 8.15. Olin suunnattoman onnellinen, kun luin oman nimeni listasta, sillä olin kaikki muut hakuvaihtoehdot katsonut jo ennen sitä. Nyt syksyllä koulujen alkaessa otan siis suunnaksi Lohjan ja lähden Kanneljärven opistoon opiskelemaan nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Itse olen todella innoissani tästä muutoksesta elämässä.

Huomenna lähden perheen kanssa tätini mökille viettämään juhannusta. Kesäkuun viimeisenä päivänä on partioleirin aika, jota odotan myös innolla, sillä olen johtajana siellä ja ihan mahtavaa ohjelmaa on tulossa. Heinäkuun puolivälissä odottaa Lontoon matka, mutta sitä ennen toivotan kaikille hauskaa juhannusta!!! :)

>JENNA

P.S. Sain viimeinkin käsiini Serena Valentinon Noidan peili : Ilkeän kuningattaren tarinaa seuraavan kirjan Hirviön sydän : Itsekkään prinssin tarinan, joten siitä on tulossa kirja-arvostelua jossain vaiheessa, mahdollisesti juhannuksen jälkeen. :)