sunnuntai 21. toukokuuta 2017

KEVÄT JA KESÄ 2017

Tästä 2017 vuoden bloggaamisesta ei oo oikein tullut yhtään mitään... Nyt kesällä mulla on kuitenkin tulossa vähän kaiken laista, joista aion ehdottomasti kirjottaa blogia!

Kevät on mennyt tosi nopeesti, ja mulla se on kulunut muun muassa työssä oppimiseen. Oon ollut pääsiäisestä asti työssä oppimassa mun kotiseurakunnassa. Työpäivät on usein joko 9-17, tai 14-22. Vaihtelee melkeinpä päivittäin. En oo ehtinyt ajatellakaan blogia, koska on pitänyt tehdä koulujuttuja. Perjantaina mulla oli ammattiosaamisen näyttö, ja sitä varten piti tehdä näyttösuunnitelma. Mut äsh, nyt se on ohi! Enää 1,5 viikkoa työssä oppimista jäljellä. Sit on pari päivää opistolla, minkä jälkeen alkaa KESÄLOMA. 

Kesäloman kaikki ohjelma ei edes oo vielä selvillä, mut tässä on nyt joitain, joista teen ehdottomasti blogipostauksen!

♛Lastenleirit 5.-12.6. 

Mulla on viikon aikana kolme seurakunnan lastenleiriä. Kaksi 1-3 -luokkalaisille, ja yksi 4-6 -luokkalaisille. Oon isosena ja odotan molempia tosi paljon, kesän leirit on aina ihan huippuja!

♛Ripari 26.6.-3.7.

Mun toinen kesä ripari-isosena! Ihan mahtavaa. Meidän porukka vaikuttaa todella kivalta, ja oon varma, että viikon aikana kaikki tutustuu toisiinsa. Tosi kivaa päästä viettämään viikko Hvittorpin leirikeskuksessa kivojen ihmisten ja Jumalan kanssa!

♛Taizé 30.7.-7.8.

Heinä-elokuun vaihteessa odottaa Ranska! Siis aivan uskomattoman hieno kokemus odottaa mua, ja paria kymmentä muuta seurakunnan nuorta. Viikon somepaasto kutsuu. Odotan innolla koko matkaa. Pari kuukautta vielä ennen lähtöä, mutta hirveä matkakuume ja -into on jo iskenyt!


Tälläset reissut odottaa mua kesällä, miltä Sun kesä näyttää?

>JENNA

lauantai 7. tammikuuta 2017

TERVETULOA 2017

Ihan ekaksi mä haluan pyytää anteeksi tätä toooosi pitkää taukoa, mikä tässä on ollut. Mulla on ollut ennen joulua todella paljon tekemistä ja muuta ajateltavaa, niin en yksinkertasesti vaan ole ehtinyt kirjoittaa tänne(kin). Tein siis tossa marraskuussa myös englanninkielisen blogin ja mun kaikki motivaatio on mennyt sen kirjoittamiseen. Pitää tänä vuonna yrittää skarpata tämänkin kanssa...

Tänään on 7.1. ja 2016 on nyt ohi. Huh! On ihan pakko sanoa, että viime vuosi oli yks mun elämän raskammista. Mutta onneksi ilosia hetkiä on kaiken stressin keskellä ollut sitäkin enemmän, enkä vaihtaisi niitä mistään hinnasta! Tänään tarkotuksena oliskin käydä vähän läpi viime vuoden huippukohtia... Tän suomenkielisen blogin lista on vähän erilainen kuin englanninkielisen, koska siitä jätin esimerkiksi rippikoulun pois.

TOP 7 TAPAHTUMAT


1. Maata Näkyvissä 2016

Maata Näkyvissä oli ihan super hieno kokemus ja on ehdottomasti päästävä sinne uudestaan ens vuonna! Kirjotin näistä hienoista festareista jo aikasemmin postauksen, sen pääset lukemaan tästä.

2. Kanneljärven opisto

Uusi koulu. On ollut ihan mahtavaa päästä tutustumaan uusiin ihmisiin. Opisto on muutenkin ollut sellanen paikka, missä tunnen olevani oma itteni ja se on paikka, minne tunnen kuuluvani. Oon oppinut todella paljon elämästä ja itestäni viime syksyn aikana.

3. Englanti

Heinäkuun puolessa välissä käytiin Englannissa mun äidin kanssa. En vaan ikinä saanut aikaiseksi kirjoittaa siitä postausta... Ensimmäiset kaksi yötä olimme pienessä kaupungissa nimeltään High Wycombe. Olimme tuttavaperheemme luona. Sieltä menimme sitten kahdeksi yöksi Lontooseen, ja vierailimme Harry Potter studiossa. Unohtumaton kokemus, kiitos äiti! <3

4. Rippikoulu

Ensimmäinen ripari isosena. Seikkailu rippikoulu, josta kerron lyhyesti yhdessä vanhemmista blogipostauksistani. Voit lukea sen tästä. Sekin oli todella uskomaton yhteinen matka, jota en aivan heti unohda...

5. Disney on Ice

Tämäkin tapahtuma on saanut oman postauksensa, kohta noin vuosi sitten. Kuusi sanaa: Kukaan ei ole liian vanha Disneylle. Voit lukea Disney on Ice -postauksen tästä. Kiitos Suvi!! <3

6. Leirit

Vuosi 2016 oli täynnä erilaisia retkiä ja leirejä. Seurakunnan erilaiset leirit ja partioleirit ovat ikuisesti mukana elämässäni. Laskin tuossa juuri, että vuonna 2016 minulla oli yhteensä 15 leiriä ja siihen lisäksi Maata Näkyvissä. Kiitos kaikille! Katsotaan, ylittyykö tänä vuonna tuo määrä. Vähän epäilen...

7. Semmarit - Hullun hommaa

Seminaarinmäen mieslaulajat. Hieno konserttia, hyvää musiikkia ja hyvää seuraa. Kiitos tädilleni ja hänen perheelleen, koska he antoivat meille liput joululahjaksi ja olivat itse myös katsomassa!




Siinä oli vuoden 2016 suosikkitapahtumani. Oli paljon muitakin kivoja ja unohtumattomia hetkiä, mutta tässä oli tärkeimmät.

Iso kiitos vielä kaikille uusille ja vanhoille ystäville ja rakkaille läheisille, jotka ootte ollut mun mukana vuonna 2016, toivon että pysytte mun elämässä myös tän vuoden läpi!

RAUHALLISTA UUTTA VUOTTA!!

>JENNA



tiistai 22. marraskuuta 2016

MAATA NÄKYVISSÄ 2016


18.-20.11.2016 eli viime viikonloppuna järjestettiin Turussa Pohjoismaiden suurimmat gospelfestarit, Maata näkyvissä -festarissa, ja mä olin siellä.

Gospelista on tullu mulle ihan sika tärkeetä vikan vuoden aikana. Se on auttanu mua hyväksyy itteni ja antanu voimaa jaksaa vaikka olis rankkaa. Se motivoi ja tsemppaa.

Löysin tossa pari kuukautta sitten sen nimisen gospelyhtyeen kuin Herz. Herz on opettanu mulle ihan sikana. Se on muuttanut mun ajatuksen kulkua tosi paljon ja saanut mut arvostamaan elämää ihan eri tavalla.

Tapasin Herzin tyypit perjantaina niitten keikan jälkeen olevassa meet&greet:ssä. Se oli ihan mahtava tunne, oon vieläki fiiliksissä. Sitten nähtiin Herzin laulaja Julia, ja basisti Niina vielä illemmalla ja käytiin juttelemassa niitten kanssa. Mun fanitus nous sen yhen päivän aikana seuraavalle tasolle. Lauantain pääshow´n aikana nähtiin taas Julia ja Niina ja käytiin justkaamassa. taas olin fiiliksissä. Sunnuntain kotimatkalla luin Nuotta-lehdestä Julian haastattelun. Se sai mun sydämen pysähtymään. Taas mun fanitus nous pari tasoo korkeemmalle. En ymmärrä, miten se on ees mahdollista. (Julian haastattelun löydät tästä. Sun pitää rekisteröityä Nuottaan, että saat koko artikkelin luettua.) Viikonlopun aikana mun arvostus Herziä kohtaan kasvo 100% <3

Herz ei kuitenkaan ollu ainoo yhtye mistä olin fiiliksissä. LZ7, Twelve24, Hawk Nelson, KLS ja Audile... Ainakin...

Koko festarit oli mun mielestä ihan mahtavat ja jäi supe hyvä fiilis! En malta odottaa ens vuoden festareita, jotka on  17.-19.11.2017.

En ees tiiä, mitä muuta voin kertoo Maatiksesta. AIVAN MAHTAVA VIIKONLOPPU. Suosittelen kaikille!!

Tän vuoden festareitten aftermovien pääset katsomaan tästä linkistä.

Juontajat oli hauskat, houseband oli hyvä (TUOMAS OOT IHANA), esiintyjät oli mahtavia... Kaikki oli täydellistä ja tutustuin uusiin ihmisiinkin :)

Ensi vuonna uudestaan, tuu säkin!

>JENNA

Mun ja mun kaverin yhteiskuva Herzin kanssa <3

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

OPERAATIO JOULUN LAPSI

Mä meinasin kirjottaa teille mun syyslomasta. Mut sit aattelin et ei siinä oo melkein mitään kerrottavaa, kun olin kipeenä tiistaista eiliseen. Voin kirjoittaa siitä sitten toiste, jos haluutte :)

Nyt tässä postauksessa mä kuitenkin kerron teille Operaatio Joulun Lapsesta. Operaatio Joulun Lapsi on Patmos Lähetyssäätiön projekti, jolla he ovat ilahduttaneet maailman köyhiä lapsia jo vuodesta 1993. Projektin ajatuksena on, että Suomessa ihmiset keräävät kenkälaatikon kokoisia paketteja täyteen erilaisia lahjoja. Sen jälkeen he vievät paketin lähimpään keräyspisteeseen, mistä paketti jatkaa matkaansa Helsinkiin, Operaatio Joulun Lapsi varastolle. Varastolla paketit tarkistetaan, ja varmistetaan, että kaikissa paketeissa on leluja, vaatteita, hygieniatarvikkeita, koulutarvikkeita ja karkkia. Tarkistuksen jälkeen paketit matkaavat kuorma-autoissa kohti Moldovaa ja Romaniaa, missä ne jaetaan yhteistyössä paikallisten seurakuntien kanssa. Pakettien mukana jokainen lapsi saa omalla äidinkielellään Jeesuksen tarinan ja heille kerrotaan Jumalasta leikkien ja laulujen avulla.

Mä ajattelin tänä vuonna yhteisvoimin kerätä kaks pakettia, yhden 5-9v. Pojalle, ja toisen 5-9v. Tytölle. Pakettia kootessa pitää siis päättää, tekeekö sen tytölle vai pojalle, ja minkä ikäiselle. Ikävaihtoehdot ovat: 2-4v., 5-9v. ja 10-14v. Itse valitsin siis 5-9v., ja päätin tehdä tytölle ja pojalle kummallekin yhden paketin. 

Pakettiin voi pakata esimerkiksi:
Leluja, Vaatteita (pipon, hanskat, sukat, tai ohut pitkähihainen paita), Koulutarvikkeita, Hygieniatuotteita tai karkkia.

Pakettiin EI saa kuitenkaan pakata:
sotaan, väkivaltaan tai taikuuteen viittaavia vaatteita ja esineitä, käytettyjä vaatteita, ruokatarvikkeita, suklaata, irtokarkkeja, kynttilöitä, lasitavaraa, saksia, pelikortteja tai rahaa.

Miksi kannattaa osallistua Operaatio Joulun Lapseen?

Operaatio Joulun Lapsi on aivan mahtava tilaisuus tehdä hyvää ja jakaa iloa. Se on tavoittanut jo yli 100 miljoonaa köyhää lasta. Suomen lisäksi paketteja kerätään myös Yhdysvalloissa, Kanadassa, Englannissa, Saksassa, Espanjassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Japanissa. 

Vaikka kaikissa keräyksissä on aina se riski, että lahjoitus ei ehkä pääsekkään perille, on hyvä kuitenkin ajatella asiaa positiivisesti sen sijaan, että ottaa heti kielteisen asenteen ja päättää, että ei luota muihin ihmisiin. Jos päätät vaikkapa kerätä paketin yhdessä ystäviesi kanssa ja lahjoitat itse sinne karkkipussin, niin kuinka paljon se muuttaa elämääsi, jos paketti ei pääsisikään perille? Kärsiikö elämäsi välittömästi, jos päättäisitkin ostaa sen karkkipussin jollekin köyhälle lapselle itsesi sijaan? 

Meillä suomalaisilla on niin hyvin asiat, kun vertaa siihen, millaista köyhemmissä maissa on. Meillä tulee vesi kotiin ja kotimme on lämmitettyjä. Meillä on sähköt, ja käytämme sitäkin hirveästi hukkaan joka päivä, kun unohdamme esimerkiksi valot vahingossa päälle. Meillä on myös hirveästi kaikenlaisia muita ylellisyyksiä ja silti haluamme aina vain enemmän. Onko sillä todellisuudessa niin paljon merkitystä, että minkä merkkisiä vaatteitä käytät? Mitäpä jos miettisit asiaa toisin, ja ensi kerralla kaupassa katsoisitkin koriasi toisella tavalla. Sinun ei ole pakko ostaa  taas uusi kallis hajuvesi, vaikka sinulla on monta vanhaakin avaamatonta vielä jäljellä? Mitä jos sen sijaan ostaisitkin sillä rahalla vaikkapa pienen pehmolelun? 

Kuvittele mielessäsi pieni 6-vuotias pikkutyttö, joka on aina saanut vain isoveljensä vanhjoja ja liian isoja vaatteita. Hänellä ei ole yhtäkään lelua, eikä hän ole kertaakaan elämässään saanut yhtäkään joululahjaa. Kuvittele sitten, kuinka iloiseksi juuris Sinun lahjoittamasi pehmolelu voisi hänet tehdä. 

Vaikka lahjoituksessasi onkin katoamisvaara, on sen mahdollisesti tuottama ilo monta kertaa suurempi. Ja lähtökohtaisesti melkein kaikki paketit ainakin loppujen lopuksi pääsevät perille asti, ja saavat niin suuren ilon aikaan, että et voi sitä edes kuvitella. 

Tule siis mukaan, pieninkin lahjoitus voi saada leveän hymyn pienen tai isomman lapsen kasvoille!

Jos SÄ innostuit tästä projektista ja haluut olla mukana tekemässä hyvää, niin lisätietoa saa osoitteesta www.joulunlapsi.fi tai multa: jennaaaa00@gmail.com (neljä a:ta).

Jos et kuitenkaan vielä innostunut tästä projektista niin katso ihmeessä Youtubesta videoita siitä, kun köyhät lapset saavat ensimmäisiä joululahjojaan. Niitä löytyy kanavalta Operaatio Joulun Lapsi

Tässä vielä yksi video, joka sulatti ainakin oman sydämeni. <3


>JENNA

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

SYKSYN LEIRIELÄMÄ

Rakastan leireilyä. Tärkeät ihmiset, uudet ystävät, hyvä ruoka, hauska ohjelma... Kaikki on vaan niin täydellistä! Ja ihaninta on se fiilis ku tietää pääsevänsä taas leirille <3

Tää syksy näyttää tosi lupaavalta leirien suhteen... Olin kolme viikkoa sitten seurakunnan viikonloppuleirillä, jolla oli myös Suomeen tulleita turvapaikanhakijanuoria. Sitä seuraavalla viikolla olin uusien isoskoulutuslaisten koulutusleirillä, missä olin "isosten isosena" näyttämässä esimerkkiä.

Nyt seuraava leiri on syyslomaviikonloppuna 21.-23.10., ja se on seurakunnan nuortenleiri. Sielläkin olen itse ihan vain leiriläisenä. Sitten 1.-3.11. on perheleiri, missä olen töissä leirikaverina (=isosena). Näiden seurakunnan leirien lisäksi jossain vaiheessa on tulossa oman partioryhmäni viikonloppuretki, ja lippukunnan perinteinen puolijoukkuetelttaretki marraskuussa. Joulukuussa on isoskoulutuksen päätösleiri ja lippukunnan jouluretki.

Eli siis aivan MAHTAVAA ohjelmaa luvassa, en malta odottaa <3

Voimia ja tsemppiä kaikille muillekin syksyyn,

>JENNA

Lähde:
http://weheartit.com/entry/group/78672320

perjantai 23. syyskuuta 2016

SYKSY ON TÄÄLLÄ TAAS

Seison ulkona. Tunnen kylmän viiman takkini läpi. Katselen puiden eri värejä. Punaista. Keltaista. Kuulen, kuinka tuuli puhaltaa ja puikkelehtii puiden oksien ja lehtien välissä. Näen, kuinka lehdet putoilevat viereisestäni koivusta. Hengitän syvää, ja tunnen, kuinka syksy on tullut.

Olen tässä viimeisen viikon ajan katsellut, miten luonto vaihtaa värejään pikkuhiljaa. Päivät lyhenevät, ilma alkaa viilenemään ja puut pudottelevat lehtiään. Syksy on aina ollut mielestäni todella kaunista aikaa. Ainakin jossain päin Suomea. Etelä-Suomen syksy on synkkä, mutta Pohjois-Suomessa ruska on kauneimmillaan. Suuri haaveeni olisi päästä ruskan aikana Lappiin vaeltamaan.

Ensimmäiset ajatukseni, kun ilmat alkoivat viilenemään, olivat todella negatiivisia. Kylmä. Märkää. Kohta tulee taas loskasäät eikä mikään ole hyvin. Ei se kuitenkaan ole niin. Ajateltuani pidemmälle, tajusin, että oikeastaan kaikki voi olla hyvin siitä huolimatta, että on kylmä ja talvi lähestyy. Talvi saattaa olla synkkää aikaa, mutta on siinä hyviäkin puolia.

Ensinnäkin, kohta on halloween. Vaikka halloween ei olekaan iso juhla Suomessa, meidän perheessämme se kuitenkin on jokavuotinen irtiotto arjesta. Kun olimme sisarusteni kanssa pienempiä, äitini järjesti halloween-juhlat joka vuosi, mihin kutsuimme tuttavaperheitämme. Nykyään halloweenina olemme joko menneet kylään yhdelle tuttavaperheellemme, tai he ovat tulleet meille.

Marraskuussa on isänpäivä. (Marraskuussa tulee myös uusi Disney-leffa, Vaiana. Odotan sitä jo innolla!) Ja kohta onkin jo Joulukuu, mikä on täynnä juhlaa. Lucia-päivä 13. joulukuuta, adventtisunnuntait, ja sitten on jouluaatto. Joulun jälkeen tulee uusi vuosi (ja oma syntymäpäiväni...) ja sitten alkaa 2017. Kun ajattelee asiaa, tajuaa, että ei tätä vuotta ole enää paljoa jäljellä. Se on kohta jo ohi.

Nauttikaa syksystä ja sen kauniista väreistä, nyt, kun on sen aika!

>JENNA

Lähde: quotesgram.com
Opiston rantasaunan laiturin maisemat
on ihan siedettävät <3


tiistai 6. syyskuuta 2016

MITEN ITSEÄÄN VOI MOTIVOIDA OPISKELUUN?

Tämän päivän aiheena on oma motivaatio. Minulta itseltäni ainakin motivaatio loppuu ja katoaa todella helposti, ja olen nyt opistolla ollessani ensimmäistä kertaa elämässäni oikeasti pitänyt koulun käynnistä. En malta ollenkaan olla kotona viikonloppuisin.

Miten motivoin itseäni opiskeluun?

Nykyään tähän kysymykseen on todella helppoa vastata. Vuosi sitten se ei olisi ollut niin helppoa. Minua motivoi opiskelemaan hyvät ystävät, unelma-ammattini opiskeleminen, hyvä koulu, ja tietenkin mukavat opettajat. On paljon mukavampaa opiskella asiaa, minkä on itse saanut valita. Minulla se on ohjaajuus. Peruskoulussa kaikki aineet olivat pakollisia, joten niiden opiskeleminen ei oikein napannut. Yli puolet aineista olivat sellaisia, jotka minua ei kiinnostanut pätkääkään. En todellakaan nauttinut peruskoulusta. Onneksi sielläkin kiva kaveriporukka tsemppasi opiskeluun. Ja musiikki, sillä olin musiikkiluokalla.

Niin kuin olen jo aikaisemmin maininnut jossain postauksessani, lukio ei sovi kaikille. Jos tietää, mitä haluaa jatkossa tehdä, miksi mennä lukioon kolmeksi vuodeksi tuhlaamaan aikaa? Osalle lukio saattaa hyvinkin olla juuri oikea paikka. Jos pitää pänttäämisestä, tai ei tiedä mitä haluaa tehdä, silloin voi hyvinkin harkita lukiota. Mutta myös kymppiluokka on hyvävaihtoehto.

Tämän tekstin pointtina oli, että jokainen tekisi sitä, mitä itse haluaa. Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että omaa kaveriporukkaa ei kannata seurata, jos itselläsi on joku unelma. Jos kaveriporukkasi on menossa lukioon, mutta itse haluaisit vaikkapa lähihoitajaksi, hae lähihoitajaksi! Älä anna muiden pilata unelmiasi tai antaa muiden hidastaa unelmasi toteuttamista. Tästä hyvä esimerkki on yksi lempi Disney-leffoistani, Zootropolis. Suosittelen sitä elokuvaa kaikille! Aivan ihana tarina <3

HYVÄÄ ALKUSYKSYÄ KAIKILLE!

>JENNA

Kuvan lähde:
http://www.quotationof.com/gallery/autumn-quotes-8.jpg.html

tiistai 30. elokuuta 2016

OPISTOLAIFFII

Olen nyt taas erittäin pitkästä aikaa täällä blogin parissa! Tajusin tuossa joku päivä, että en ole ehtinyt kirjoittaa erittäin pitkään aikaan. Nyt kuitenkin minua kannustettiin kirjoittamaan uutta postausta.

Elämässäni on kääntynyt uusi sivu, kun olen aloittanut opiskelemisen uudessa paikassa. Opiskelen siis nykyään Lohjalla nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Meidän ryhmämme on aivan mahtava ja ensimmäistä kertaa elämässäni oikeasti pidän koulunkäynnistä! Olen tutustunut todella moniin aivan ihaniin ihmisiin ja oppinut jo näiden ensimmäisten kolmen viikon aikana todella paljon ohjaamisesta.

Ensimmäiset kaksi viikkoa opistolla meni tutustumiseen ja talon tapoihin totuttelemiseen. Opimme tuntemaan talon läpikotaisin ja tutustuimme toisiimme todella hyvin. Ohjaajuuteen liittyvät harjoitteet ovat olleet todella hauskoja, vaikka pari kertaa olemmekin menneet hieman mukavuusalueen ulkopuolelle. Olemme tehneet omat demo-ohjaukset ja harjoitelleet vaikeita tilanteita nuoren ja ohjaajan välillä. "Normaaleista aineista" meillä on alkanut vasta äidinkieli, mutta kohta ensimmäinen kurssimme on ohi, ja sen jälkeen aloitammekin englannin opiskelemisen.

Asun siis nykyään opistolla asuntolassa. On todellinen opiskelijan unelma, kun aamupala, lounas ja päivällinen tehdään opistolla ja sitten voi vain itse mennä ottamaan ruokaa lautaselle ja syödä. Illat opistolla menee leppoisasti erilaisten pelien (korttipelit, lautapelit, Wii...), elokuvien ja hauskojen juttujen parissa.

Koulupäivämme ovat joka päivä 9.15-15.30 (paitsi perjantaina, kun loppuu aikasemmin). Päivämme eivät edes tunnu pitkiltä, sillä kuitenkin pyörimme opiston alueella koko viikon arkipäivät. Emme edes huomaa ajankulkua.

Opistoelämä on todella hauskaa, ja suosittelen sitä kaikille, joilla on mahdollisuus! Itse olen erittäin paljon nauttinut täällä vietetystä ajasta, ja uskon, että tulen nauttimaankin seuraavat kolme vuotta :)

Yritän taas jossain vaiheessa kirjoittaa tarkemman postauksen kesästäni, se on nimittäin hieman jäänyt... Mutta tsemppiä kaikille opiskeluun!

>JENNA

Lähde: www.kannelopisto.fi


P.S. Tänään meillä oli Nuvakaste, eli pyörimme ympärikoulua "tyylikkäissä" roskasäkeistä tehdyissä vaatteissa ja lauloimme elfanttimarssia. Sen jälkeen meidät kerättiin ulos, jotta meistä saadaan kuva, ja vanhat opiskelijat kastelivat meidät. Kastelemisen oli tarkoitus olla yllätys, mutta suurin osa meistä arvasi sen heti alussa. Hauskaa oli, vaikka olo olikin hieman märkä sen jälkeen. (Onneksi meitä ei kasteltu jääkylmällä vedellä) :D

keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

TYTTÖ SEKÄ HÄN

Niin kuin edellisessä postauksessani jo mainitsin, sain vihdoinkin kirjastosta lainaan Noidan peiliä seuraavan Hirviön sydämen. Olin odottanut pitkään, että saisin kirjan luettua, ja luinkin sen todella nopeasti. Hirvön sydän: Itsekkään prinssin tarina on tarina kaunottaren ja Hirviön prinssistä ja kertoo tarinan siitä, miten prinssistä tule Hirviö, Hirviön sydän on jatkoa Noidan peilille ja sen on kirjoittanut Serena Valentino. Kirjan englanninkielinen nimi on Beast Within, The Tale of Beauty´s Prince. Alkuperäinen teos julkaistiin 2014, kun taas suomenkielinen versio ilmestyi tänä vuonna kahdeksas kesäkuuta. Kirjan on suomentanut Tanja Falk. 

"Sitä mukaa, kun ruusun terälehdet putoavat, hupenevat myös vuodet,
kunnes koittaa kahdeskymmenesensimmäinen syntymäpäiväsi.
Jos et ole siihen päivään mennessä löytänyt rakkautta - todellista, molemmunpuolista
rakkautta - ja sinetöinyt sitä suudelmalla, jäät siksi hirvittäksi olennoksi,
joka sinusta on pian tuleva."

Suurin osa teistä on varmasti nähnyt Disneyn 30. klassikon Kaunotar ja Hirviö (eng. Beuaty and the Beast). Hirviön sydän kertoo saman tarinan siltä osin, mitä elokuvassa ei näytetä. Eli siis Prinssin ja Hirviön välisen tarinan. Kaikki on varmasti miettinyt, mikä on tarina Hirviön kirouksen takana? Hirviön sydän alkaa Bellen tullessa linnaan ja suostuessaan isänsä tilalle Hirviön vangiksi. Ihastuin aivan täysin kirjan tarinaan ja se oli mielestäni fiksusti yhdistetty Noidan peiliin. Osa kirjasta jäi kuitenkin vaivaamaan minua.

Kirjassa oli 191 sivua, mutta mielestäni se olisi voinut olla pitempi. Kirjailija oli tiivistänyt pitkän ja ihanan tarinan hieman liian lyhyeeseen kirjaan niin, että kirjan juoni oli joissakin kohdissa erittäin sekava. Mielestäni kirja ansaitsisi kuitenkin ainakin kolme ja puoli tähteä. Pidin kirjasta, mutta joihinkin kohtiin olin hieman pettynyt. Suosittelen kuitenkin kirjaa kaikille, jotka siitä vähääkään innostuivat!


Hauskoja lukuhetkia!
>JENNA

torstai 23. kesäkuuta 2016

HYVIÄ UUTISIA!!

Helou taas pitkästä aikaa!!

Tajusin tänään aamulla, että kesälomaa onkin kulunut jo todella paljon, joten ajattelin, että olisi hyvä aika kertoa mun alkukesästä.

Mä siis päätin mun peruskoulun tänä vuonna ja oon todella helpottunut siitä, että vihdoinkin se on ohi. Alotin mun kesäloman olemalla lastenleirillä isosena. Leiri meni ihan mahtavasti, meillä oli super hauskaa. Olin kotona kaksi yötä, jonka jälkeen oli riparin aika. Olin siis sielläkin isosena, ja meillä oli aivan ihana isosporukka! Tultiin alusta asti tosi hyvin toimeen enkä olis todellakaan voinut edes toivoa parempia isoskavereita!! Olin isosena seikkailuriparilla, mikä meinasi sitä, että meillä oli kolmen yön vaellus Repoveden kansallispuistossa. Maasto-osuus meni myös todella hyvin, eikä kenellekään sattunut mitään. Kaikki meni kaikin puolin mainiosti ja riparilaiset olivat ihania! Laitan tähän kuvia Repovedeltä.
Viimeisen leiriytymispaikan kaunis maisema.

Repoveden riippusilta.

Näköalapaiakan maisemat.

Viimeisen leiriytymispaikan kaunis maisema.

Hartaushetki ensimmäisessä leiriytymispaikassa.

Laiturilta.

Näköalapaikka.

Joku pysähdyspaikoista.


Ripari loppui 16.6., mikä oli todella stressaava päivä. Samana päivänä tuli tieto siitä, että mihin oli päässyt opiskelemaan peruskoulun jälkeen. Osa pääkaupunkiseudun lukioista tuli jo vuorokauden vaihtuessa yöllä, jolloin mun yksi isoskaveri sai tietää, että oli päässyt ensimmäiseen vaihtoehtoonsa. Mä kuitenkin jouduin odottamaan kahdeksaan asti, että sain tietää mihin pääsin, sillä hakemani opiston nimilista julkaistiin vasta 8.15. Olin suunnattoman onnellinen, kun luin oman nimeni listasta, sillä olin kaikki muut hakuvaihtoehdot katsonut jo ennen sitä. Nyt syksyllä koulujen alkaessa otan siis suunnaksi Lohjan ja lähden Kanneljärven opistoon opiskelemaan nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Itse olen todella innoissani tästä muutoksesta elämässä.

Huomenna lähden perheen kanssa tätini mökille viettämään juhannusta. Kesäkuun viimeisenä päivänä on partioleirin aika, jota odotan myös innolla, sillä olen johtajana siellä ja ihan mahtavaa ohjelmaa on tulossa. Heinäkuun puolivälissä odottaa Lontoon matka, mutta sitä ennen toivotan kaikille hauskaa juhannusta!!! :)

>JENNA

P.S. Sain viimeinkin käsiini Serena Valentinon Noidan peili : Ilkeän kuningattaren tarinaa seuraavan kirjan Hirviön sydän : Itsekkään prinssin tarinan, joten siitä on tulossa kirja-arvostelua jossain vaiheessa, mahdollisesti juhannuksen jälkeen. :)